Yhä
korkeammalle ja tiiviisti maata pitkin
Helsingissä on
rakennettu vuosikymmenet asuntoja pääosin 5-7 –kerroksisiin lamelli- tai
pistetaloihin. Nyt on suunnitteilla ja rakenteillakin perinteisestä poikkeavia
ratkaisuja. Yli kolmekymmentäkerroksisilla tornitaloilla kurotellaan
korkeuksiin ja lähellä maantasoa townhouset haastavat perinteiset
esikaupunkipientalotyypit, rivitalot ja omakotitalot.
Mitä uutta uudet
talotyypit tarjoavat asukkaille? Onko niillä edellytyksiä juurtua osaksi
helsinkiläistä asumiskulttuuria ?
Korkeita torneja
kohoaa keskeisille paikoille, Helsingissä Kalastamaan ja Pasilaan. Palvelut
ovat lähellä ja joukkoliikenne pelaa. Tornit näkyvät laajalti ja niistä avautuu
laajat näköalat, etenkin ylimmistä kerroksista. Alempien kerrosten varjoisemmat
asunnot on nekin saatava kaupaksi. Pääosa asunnoista avautuu yhteen
ilmansuuntaan ja pääosa tullee olemaan melko tavanomaisia yksiöitä ja kaksioita.
Korkea tornitalo tuskin onkaan lapsiperheiden top ten -listan yläpäässä. Suuri
asukaspohja luo edellytyksiä uudenlaisille rakennuskohtaisille palveluille. Eräässä
keskustelutilaisuudessa seniori-ikäinen Vuosaaren tornitalon asukas tiivisti
asumismuodon edut huonosti liikkuvalle: hyvin saavutettavat palvelut ja loistavat
näköalat. Asukkaiden ostoinnostus
mitataan ensimmäisten tornien valmistuessa. Asunnot ovat vapaarahoitteisia ja iso
miinus tulee hinnasta. Korkean tornitalon rakentamiskustannukset ovat noin
kolmasosan kalliimmat kuin ns. normaalikorkuisen asuinrakennuksen. Markkinat ja
sijainti määrittävät lopullisen myyntihinnan.
Myös townhousien
keskeinen idea liittyy sijaintiin; pientaloasumista lähellä palveluja ja
joukkoliikennettä. Monien haaveet kohdistuvat myös yksilöllisiin asukkaan
toiveiden mukaisiin townhouse–asuntoihin. Yksilöllisen asunnon saa rakentamalla
tai rakennuttamalla sen itse. Valitettavasti townhouset näyttävät soveltuvat
huonosti hartiapankkirakentamiseen. Ryhmärakentaminenkin edellyttää ohjausta ja
Ryhmärakennuttajat ryn varapuheenjohtajan mukaan jäseniä, joilla on aikaa ja
rahaa. Rakentajavetoisissa kohteissa luotetaan perinteisesti toistoon. Asunnot ovat toisin kuin tornitaloissa suuria.
Asuntopohjavariaatio on laaja keskustan hulppeista kaikki herkut sisältävistä
asunnoista esikaupunkien melko perinteisiin rivitalopohjiin. Monet perheet
vierastavat useampikerroksisia asuntoja, townhouse–korttelien tiiveyttä ja
pieniä tontteja.
Sekä tornien
että townhousien rakentaminen on lähtenyt nytkähdellen liikkeelle. Yhtään
asuntotornia ei ole Helsingissä rakenteilla. Kalasatamassa ensimmäisen asuntotornin
ennakoidaan valmistuvan vuonna 2018. Uusien talotyyppien rakentamiseen ja
markkinointiin liittyy riskejä, se panee rakentajat empimään. Asuntotornin
rakentamispäätös on Helsingin pienehköillä asuntomarkkinoilla kova päätös. Kun
yleensä tehdään rakentamispäätös yhdestä pistetalosta kerrallaan, vastaa 25-kerroksisen
tornin volyymi noin seitsemää seitsenkerroksista pistetaloa. Olisiko volyymi (korkeus)
ylimitoitettu markkinoihin nähden?
Keskustan rakentajavetoiset
townhouse-kohteet näyttävät houkuttelevilta, mutta menevät huonosti kaupaksi, isojen kolmikerroksisten
asuntojen hinnat ovat useimmille asunnonostajille liian korkeita. Esikaupunkien
laidoilla townhouse-kohteet pyrkivät muuttumaan rivitaloiksi. Hakijoita kaikille
omaehtoiseen rakentamiseen tarkoitetuille kaupungin tonteille on ollut vaikea
löytää. Kun esikaupungin laidalla sijaitseva pienellä tontilla sijaitseva townhouse-asunto
maksaa yhtä paljon tai enemmän kuin samankokoinen suuremmalla tontilla
sijaitseva omakotitalo, useimmat valitsevat omakotitalon. Hintaa on saatava
alas tai vähintäänkin valittava keskeisemmät rakennuspaikat .
Sekä
tornitaloja että townhouseja on yritetty lanseerata Helsinkiin ennenkin. Monipuolisuutta asuntotarjontaan, uusia luovia
nykyisille asuntokunnille sopivia ratkaisuja epäilemättä tarvitaan. Rakentajat
empivät taloudellisia riskejä. Moni ostajakin empii uusien ratkaisujen edessä,
kun konkreettisia esimerkkejä ei ole nähtävissä ja koettavissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti