Yhä korkeammalle ja tiiviisti maata pitkin

              

  

                                

                            

Yhä korkeammalle ja tiiviisti maata pitkin

Helsingissä on rakennettu vuosikymmenet asuntoja pääosin 5-7 –kerroksisiin lamelli- tai pistetaloihin. Nyt on suunnitteilla ja rakenteillakin perinteisestä poikkeavia ratkaisuja. Yli kolmekymmentäkerroksisilla tornitaloilla kurotellaan korkeuksiin ja lähellä maantasoa townhouset haastavat perinteiset esikaupunkipientalotyypit, rivitalot ja omakotitalot.

Mitä uutta uudet talotyypit tarjoavat asukkaille? Onko niillä edellytyksiä juurtua osaksi helsinkiläistä asumiskulttuuria ?

Korkeita torneja kohoaa keskeisille paikoille, Helsingissä Kalastamaan ja Pasilaan. Palvelut ovat lähellä ja joukkoliikenne pelaa. Tornit näkyvät laajalti ja niistä avautuu laajat näköalat, etenkin ylimmistä kerroksista. Alempien kerrosten varjoisemmat asunnot on nekin saatava kaupaksi. Pääosa asunnoista avautuu yhteen ilmansuuntaan ja pääosa tullee olemaan melko tavanomaisia yksiöitä ja kaksioita. Korkea tornitalo tuskin onkaan lapsiperheiden top ten -listan yläpäässä. Suuri asukaspohja luo edellytyksiä uudenlaisille rakennuskohtaisille palveluille. Eräässä keskustelutilaisuudessa seniori-ikäinen Vuosaaren tornitalon asukas tiivisti asumismuodon edut huonosti liikkuvalle: hyvin saavutettavat palvelut ja loistavat näköalat.  Asukkaiden ostoinnostus mitataan ensimmäisten tornien valmistuessa. Asunnot ovat vapaarahoitteisia ja iso miinus tulee hinnasta. Korkean tornitalon rakentamiskustannukset ovat noin kolmasosan kalliimmat kuin ns. normaalikorkuisen asuinrakennuksen. Markkinat ja sijainti määrittävät lopullisen myyntihinnan.

Myös townhousien keskeinen idea liittyy sijaintiin; pientaloasumista lähellä palveluja ja joukkoliikennettä. Monien haaveet kohdistuvat myös yksilöllisiin asukkaan toiveiden mukaisiin townhouse–asuntoihin. Yksilöllisen asunnon saa rakentamalla tai rakennuttamalla sen itse. Valitettavasti townhouset näyttävät soveltuvat huonosti hartiapankkirakentamiseen. Ryhmärakentaminenkin edellyttää ohjausta ja Ryhmärakennuttajat ryn varapuheenjohtajan mukaan jäseniä, joilla on aikaa ja rahaa. Rakentajavetoisissa kohteissa luotetaan perinteisesti toistoon.  Asunnot ovat toisin kuin tornitaloissa suuria. Asuntopohjavariaatio on laaja keskustan hulppeista kaikki herkut sisältävistä asunnoista esikaupunkien melko perinteisiin rivitalopohjiin. Monet perheet vierastavat useampikerroksisia asuntoja, townhouse–korttelien tiiveyttä ja pieniä tontteja.

Sekä tornien että townhousien rakentaminen on lähtenyt nytkähdellen liikkeelle. Yhtään asuntotornia ei ole Helsingissä rakenteilla. Kalasatamassa ensimmäisen asuntotornin ennakoidaan valmistuvan vuonna 2018. Uusien talotyyppien rakentamiseen ja markkinointiin liittyy riskejä, se panee rakentajat empimään. Asuntotornin rakentamispäätös on Helsingin pienehköillä asuntomarkkinoilla kova päätös. Kun yleensä tehdään rakentamispäätös yhdestä pistetalosta kerrallaan, vastaa 25-kerroksisen tornin volyymi noin seitsemää seitsenkerroksista pistetaloa. Olisiko volyymi (korkeus) ylimitoitettu markkinoihin nähden?

Keskustan rakentajavetoiset townhouse-kohteet näyttävät houkuttelevilta, mutta  menevät huonosti kaupaksi, isojen kolmikerroksisten asuntojen hinnat ovat useimmille asunnonostajille liian korkeita. Esikaupunkien laidoilla  townhouse-kohteet pyrkivät  muuttumaan rivitaloiksi. Hakijoita kaikille omaehtoiseen rakentamiseen tarkoitetuille kaupungin tonteille on ollut vaikea löytää. Kun esikaupungin laidalla sijaitseva pienellä tontilla sijaitseva townhouse-asunto maksaa yhtä paljon tai enemmän kuin samankokoinen suuremmalla tontilla sijaitseva omakotitalo, useimmat valitsevat omakotitalon. Hintaa on saatava alas tai vähintäänkin valittava keskeisemmät rakennuspaikat .

Sekä tornitaloja että townhouseja on yritetty lanseerata Helsinkiin ennenkin.  Monipuolisuutta asuntotarjontaan, uusia luovia nykyisille asuntokunnille sopivia ratkaisuja epäilemättä tarvitaan. Rakentajat empivät taloudellisia riskejä. Moni ostajakin empii uusien ratkaisujen edessä, kun konkreettisia esimerkkejä ei ole nähtävissä ja koettavissa.