Kaupunkitarkkailija on lukenut Helsingin sanomista syksyn
mittaan miten Keravan keskusta on lähes autioitunut ja Järvenpäässäkin
liiketilat tyhjennevät ja keskusta kurjistuu. Käynti Hyvinkäällä osoitti,
että siellä kaikki näyttää olevan toisin.
Keskustassa on julkisia palveluja (mm. kirjasto, taidemuseo) ja kauppoja
vieri vieressä ja käyttäjiä riittää.
Miten Hyvinkää on onnistunut siinä, missä saman
suuruusluokan lähikaupungit ovat epäonnistuneet? Näyttää siltä, että Hyvinkäällä
tehtiin onnistunut ratkaisu, kun sovittiin Suomen kuudenneksi suurimman kauppakeskuksen
Willan rakentamisesta aivan ydinkeskustaan muutaman minuutin kävelymatkan
päähän rautatie- ja linja-autoasemalta eikä - kuten Suomessa on ollut tapana- taajaman ulkopuolelle, pellolle moottoritien
varteen.
Moni asia arveluttaa, kun pohtii megaluokan kauppakeskuksen
sijoittamista pienehkön kaupungin keskustaan. Minkä kaupungin keskustassa on
tilaa niin suurelle hankkeelle ? Ja minkä näköinen valtava kauppakeskus on
keskellä kaupunkia? Entä toimiiko liikenne? Eikö kauppakeskuksen kannattavuus
perustu suureen autopaikkamäärään, kukapa nyt jalan tai julkisella liikenteellä
tulisi. Mahtaako olla taloudellisesti kannattava ratkaisu?
Hyvinkään keskustassakaan ei ollut tyhjää tonttia,
kauppakeskuksen tieltä purettiin mm. kaupungintalo (joka siirtyi vanha
Willatehtaan yhteyteen) ja viisi muuta kiinteistöä. Kaupalliselta profiililtaan
keskus ei näytä poikkeavan muista suurista kauppakeskuksista, magneettina on suurmyymälöitä
elintarvikeosastoineen, lisäksi erikoisliikkeitä, ravintoloita ja joitakin
palveluja. Autopaikkoja on kauppakeskuksen alla yhteensä 1600. ( Jumbossa on 4600).
Miltä yli 50 000 k-m2:n Willa näyttää Hyvinkään keskustassa
? Se on sopeutettu varsin hyvin pienimittakaavaiseen ympäristöön. Maanpäällä
keskus on jaettu kahteen rakennukseen, joita yhdistää jalankulkusilta.
Julkisivut on jäsennelty naapurirakennusten mittaisiin osiin. Pääkadulle avautuu
perinteiseen tapaan suuria näyteikkunoita, torin kulmassa on jopa kahvila
terasseineen. Sisäänkäyntejä on eri puolella rakennusta. Keskuksen yhteyteen
rakennettu asuntotorni luo mittakaavaa.
Kauppakeskusten myötä kaupunkielämä pyrkii siirtymään
kaduilta rakennusten sisätiloihin. Willassakin väki tungeksii keskuksen
käytävillä. Mutta kaupan vetovoima näkyy myös kaduilla jalankulkijoina ja
erilaisina markkinoina ja tapahtumina viereisillä aukiolla. Willan valmistuttua
2012 sen ympäristöstä tyhjeni pien- myymälöitä, joista suuri osa näyttää kuitenkin
täyttyneen uusilla yrittäjillä.
Paluuta perinteiseen kaupunkiin,
jossa kaupat sijoittuvat erillisiin liikerakennuksiin ja pohjakerrosten
pienmyymälöihin ei taida enää olla ainakaan Hyvinkään kokoisessa kaupungissa. Jos
suuret marketit päästetään kauas keskustasta pääliikenneväylien varsille,
varsinainen keskusta kuihtuu. Hyvinkää
on vahvistanut asemaansa Keski-Uudenmaan ja Etelä-Hämeen kaupallisena
keskuksena. Willa on kannattavampi kuin alun perin ennakoitiin.
Olisiko tässä jotain opittavaa ?
